Sorkallisista meiltä löytyy lampaita ja vuohia

Sorkat asuvat meillä omassa tarhassa aivan tallin takasivulla hevostarhojen keskellä.
Niillä on iso, kivikkoinen rinneaitaus, missä on 2m korkea verkkoaita (syystä vuohet :D)

Aitauksessa on sadesuoja ja  oma pihatto, missä on kylmä osio ja sisällä tallissa on oma lämmin osio.

Sorkalliset ovat meidän lemmikkejä sekä eläinterapeuttejamme. He odottavat kyltymättöminä ihmisten huomiota, koska parasta maailmassa on rakkaus ja rapsutukset. 

​LAMPAAT
Suomenlampaita tilallamme edustaa; ruskea Rusko s.2020 ja sen kaksi 2023v syntynyttä karitsaa Ruskea Salaisuus ja Musta Korppi.
Suomen lampaan esivanhemmat on tuotu liki 4000 suotta sitten maahamme ja onkin aivan ainutlaatuinen alkuperäisrotumme. Sillä on monia poikkeuksellisen hyviä ominaisuuksia mm. laadukas villa, hyvä käytös ja hedelmällisyys, laaja ruokavalio ja arvostettu liha rasvattomuuden ja mureuden takia.
Suomenlammas on keskikokoinen, sarveton ja yksivärinen rotu. Väreistä valkoinen on yleisin, lisäksi rodussa esiintyy mustaa, ruskeaa ja harvinaisimpana harmaata tyyppiä. Pään ja jalkojen sileät peitinkarvat ovat samaa väriä villan kanssa, päässä voi esiintyä pieni villainen otsatukka. Eloisa, valpas sekä ystävällinen suomenlammas on helposti käsiteltävä ja sen laumavaisto on erityisen voimakas. Käsi- ja taideteollisuudessa arvostettu keskihieno villa on erityisominaisuuksiltaan mm. kiiltävää, joustavaa, pehmeää, eläväpintaista ja sillä on erinomaiset huopumisominaisuudet.
 
Ahvenanmaan lammas on suomalainen alkuperäisrotu, joka on sopeutunut Saaristomeren karuihin oloihin. Kooltaan lammas on matala ja pienikokoinen. Lajin alkukantaisuudesta kertoo kaksikerroksinen villa. Pohjavilla on lyhyttä ja pehmeää ja eristää kylmää vastaan. Peitinvilla on pidempää ja muodostaa suojaavan kerroksen esimerkiksi sadetta vastaan.
Meillä kyseistä rotua edustaa uuhet Tiuhti s.2020 ja Viuhti s.2023. Tunnistat heidät kirjavasta päästä ja tummista jaloista, molemmilla on harmahtavan valkoinen villa.  Ahvenanmaan lammas pässeistä noin puolella on sarvet ja uuhista noin viidesosalla. Ahvenanmaan lammas on uhanalainen rotu, sitä tavataan sekä saaristossa että Manner-Suomessa, 2000-luvulla katraiden määrä on kuitenkin tasaisesti lisääntynyt.
 
Gotlannin lammasrotua, meillä edustaa 2 uuhta, vaaleampi Astrid ja tummempi Peppi.
Rodun alkuperä on Ruotsin Gotlannin saarelta.
Gotlannin turkislampaalla on upea lyhyenä sormikiharainen tai pidempänä aaltoilevan kihara villa. Villa tuntuu yleensä silkkimäiseltä ja kiiltävältä, se on myös huomattavasti rasvattomampi kuin muiden rotujen. Väritys vaihtelee aivan vaaleasta hopean- ja grafiitinharmaaseen. Gotlannin lampaan villaa arvostetaan sen ollessa erittäin kaunista ja kestävää.
Gotlannin lampaan villaa käytetään esim. luomulangassa muovin sijaan vahvan ja painavan rakenteensa ansiosta.

​SUOMENVUOHET

Vuohi on vanhin lypsettävä kotieläin. Vuohi on kesytetty jo noin 7000 vuotta sitten: silloin se antoi ihmisille maitoa, voita, juustoa ja lihaa. Vuohentaljoista tehtiin vaatteita ja pukinkarvoista köyttä.
Vuohi on märehtijä ja maidontuottaja kuten lehmäkin. Vuohellakin on sorkat, mutta sen karvapeite on karkeampi ja pidempi kuin lehmän. Vuohi on suunnilleen lampaan kokoinen, ovathan ne kaukaista sukua keskenään.
Suomenvuohi on sukua muille alkuperäisille pohjoismaisille vuohiroduille. Nyt niitä arvioidaan olevan maassamme reilut 7000. Väritys vaihtelee vitivalkeasta harmaankirjavaan - joukkoon mahtuu myös ruskeita ja mustia yksilöitä. Suomenvuohia on sekä sarvekkaita (sekä naaralla että uroksella on sarvet!) että nupoja eli sarvettomia. Myös pitkä parta on sekä naaras- että urosvuohen tunnusmerkki. Ennen ensimmäistä poikimista naaraspuolista vuohta kutsutaan ensin kiliksi, sitten nuorvuoheksi. Ensimmäisten kilien myötä naarasvuohta aletaan kutsua kutuksi ja laumassa elävää aikuista urospuolista vuohta pukiksi.
Vuohi on luonteeltaan seurallinen, se kiintyy hoitajaansa samoin kuin uskollinen koira. Vuohi on älykäs, nokkela ja utelias eläin.
Meidän vuohet on kuttuja, valkea on Vanilja ja kirjava on Suklaa. Molemmat on poistettu lypsytiloilta riittämättömän maidon tuotannon takia. Vaniljan vedin on huonon mallinen ja hän on ns. yksi tissinen, Suklaan päivän maidontuonto määrä hyvän vetimen mallista huolimatta oli liian pieni. Me käymme heidän kanssa usein metsäseikkailuilla ja saamme lypsettyä maitoa yhteensä n. 0.8dl/pv. Maidon käytämme lähinnä juuston valmistamiseen.